Bio-polttoaineet

Ovatko bio-polttoaineet tulevaisuutta?

Vaikka voisi kuvitella turpeen olevan bio-polttoainetta, turvetuotanto luetaan kuitenkin fossiiliseksi polttoaineeksi sen kasvihuonekaasulaskelmien perusteella. Yleisesti ottaen bio-polttoaineita ovat kaikki eloperäisistä aineista valmistetut polttoaineet. Näistä saatavaa energiaa kutsutaankin bioenergiaksi. Mutta mistä kaikesta tätä voidaan valmistaa ja miksi kaikki eivät kuitenkaan sovellu tarkoitukseen. Asia vaatii hieman lisää tarkastelua, jotta se selviää ja on ymmärrettävää. Se, ovatko nämä keinot tuottaa energiaa yhtä tehokkaita ja kustannusystävällisiä, onkin vielä aivan toinen näkökulma. Ovatko nämä polttoaineet tulevaisuuden ratkaisu vai onko se kenties joku aivan muu. Sen kertoo vain tulevaisuus, sillä koskaan emme tiedä, mitä kaikkea tiedemiehet keksivätkään.

Bio-polttoaineet ovat ottaneet hyvää jalansijaa ja bioenergia onkin jo melko merkittävä energian lähteenä. Tämä on hyvä, sillä tämä energia tulee uusiutuvista lähteistä ja maailman energian kulutus vain kasvaa kasvamistaan.

Corn field in sunset - maize

Bioenergia on mahdollisuus

Mielipiteet vaihtelevat sen suhteen, onko bioenergia uhka vai mahdollisuus. Pidämme sitä enemmän mahdollisuutena aiemmin mainitun uusiutuvuuden vuoksi ainakin. Myös jätteenkierrätyksen kannalta se on tehokasta, sillä useita jätteitä voidaan käyttää energiantuotannossa polttamalla. Tällaisia ovat esimerkiksi hakkuujätteet ja purkupuutavara.

Kotitalouksienkin kierrätys edesauttaa tätä, sillä kunnolla kierrätetyt jätteet saadaan polttamalla käsiteltyä hyödyksi. Tällöin ne eivät myöskään täytä kaatopaikkoja suotta. Sukupolvittain luokitellut bio-polttoaineet pitävät sisällään myös ensimmäisen luokan polttoaineissa käytettävää elintarviketeollisuuteen soveltuvia raaka-aineita. Esimerkiksi maissi ja sokeriruoko ovat tällaisia. Näistä valjastettavaa energiaa käytetään yleensä liikenteen hyväksi.

Maissista valmistettua bio-polttoainetta testiputkissa

Kuinka polttoainetta jalostetaan?

Raaka-aineet tulevat muun muassa metsästä, maataloudesta ja lannasta. Ne voivat olla jätettä, kuten jo edellä mainittiin. Suomessa merkittävin on sellutehtaan sivutuotteeksi jäävä jäteliemi, mustalipeä. Näitä voidaan polttaa myös suoraan, kuten voimalaitoksissa tavallisesti tehdään. Biomassaa kaasuttamalla saadaan aikaiseksi esimerkiksi lämmitykseen ja sähköntuotantoon käypää tavaraa. Puukaasu on myös mahdollista jalostaa liikennekäyttöön.

Jotta ilmastonmuutos Suomessa ja maailmalla kääntyisi oikeaan suuntaan, on näitä toimenpiteitä suoritettava. On kuitenkin vielä kiisteltyä, onko bioenergia kaikissa sen muodoissaan oikea tie. Esimerkiksi sanotaan viljelemällä saatavien raaka-aineiden kuluttavan enemmän energiaa kuin niistä lopulta saadaan käyttöön. Myös epäsuorasti ne saattavat vaikuttaa haitallisesti. Bioenergian tuotantoon otettu peltomaa on mahdollisesti korvattava jollain toisella alueella.

Bio-polttoaineet lämmön lähteenä

Olisiko Suomi tulevaisuudessa sellainen maa, jossa bio-polttoaineet olisivatkin lämmön lähteenä korkeammalla sijalla? Se vaatisi melkoisen suuria muutoksia ja investointeja toteutuakseen, mutta kaikki on mahdollista, jos vain halutaan. Edullisuus, helppous ja huolettomuus. Nämä ovat etusijalla varsinkin uuden omakotitalon lämmitystä pohtiessa. Joskin myös tulevaisuudessa nousee merkittäväksi tekijäksi lämmön omavaraisuus. Lämmitysratkaisuja ei ehkä kannata tehdä vain omin voimin vaan siihenkin on saatavilla ammattilainen avuksi.

Turvetuotanto on todella kiistelty ala. Luonnonsuojeluliitto on vahvasti alaa vastaan, sillä sen sanotaan muun muassa vaikuttavan järvien vesistöihin haitallisesti. Suoturvetta voidaan käyttää kivihiilen tapaan kiinteänä polttoaineena. Se on täysin kotimainen energianlähde ja se kattaa noin 7% koko maan kokonaisenergiantuotannosta. Turpeen energiankäytöstä Suomessa aiheutuu käytettyä energiayksikköä kohden jopa 12% korkeammat päästöt kuin kivihiilestä. Kaiken kaikkiaan bio-polttoaineet oikein suunniteltuina ovat varmasti tulevaisuutta.