Kannattaako kryptovaluuttojen louhinta? – asiantuntijat vastaavat

Kryptovaluutat ovat virtuaalista valuuttaa, jonka arvoa ei minkään valtion keskuspankki säätele. Hallinnanpuute saattaa arveluttaa ostajaa ja sijoittajaa, mutta se ei tee virtuaalivaluutasta turvatonta tai laitonta käyttää. Kunkin kryptovaluutan arvo määritetään niukkuuden lisäksi kysynnän ja tarjonnan mukaan. Arvonvaihtelu on toki suurta ja ennalta-arvaamatonta, mutta myynnit, ostot, älykkäät sopimukset ja muu data tallentuvat avoimena tilikirjana pidettyyn lohkoketjuun. Turvataso nousee, kun verkossa ei ole vain yhtä, hyökkäyksille altista keskuspalvelinta.

Lohkoketju ja louhinta

Lohkoketju, eli selkokielellä hajautettu tietokanta, kirjaa ylös lähettäjän, kertakäyttöisen maksuosoitteen, saajan sekä transaktion ajankohdan päivämäärän ja kellonajan tarkkuudella. Ketjut takaavat tietojen läpinäkyvyyden, oikeellisuuden, seurannan sekä reaaliaikaisen kirjanpidon ilman kolmatta osapuolta. Tehdyistä transaktioista muodostuu uusia, saumattomasti toisiinsa kiinnittyviä lohkoja ja, kun tieto on kirjoitettu lohkoketjuun, se on muuttumatonta. 

Kryptovaluuttojen louhijat kilpailevat keskenään siitä, kuka saa luvan luotua uuden lohkon erilaisia algoritmeja ratkaisemalla. Koska transaktioiden kirjaaminen – eli louhinta – on kryptovaluuttojen toiminnan kannalta elintärkeä operaatio, maksetaan louhinnasta matala prosenttiosuus transaktiossa vaihtuneesta summasta. Pienestä prosenttiosuudesta huolimatta palkkiot voivat nousta suuriin eurolukemiin, joista harrastelijatkin kiinnostuvat alan ammattilaisista puhumattakaan.

Kuka voi louhia kryptovaluuttaa?

Kun lohkoketju on avoin, kuka tahansa voi luoda oman lohkoketjun tai liittyä osaksi jo olemassa olevaa verkostoa. Avoimen ketjun louhijat eivät tunne toisiaan, mutta lähdekoodi sekä muut tapahtumat ovat näkevissä kaikille anonyymisti. Suljetussa lohkoketjussa yksi verkoston jäsen luo ketjun ja siihen hyväksytyillä jäsenillä on rajattu tapahtumanäkymä. 

Molemmissa tapauksissa kryptovaluuttojen louhinta on tänä päivänä pääasiallisesti suuren luokan liiketoimintaa, johon tavallisella Matti Meikäläisellä ei ole enää asiaa. Piensijoittajat ja yksittäiset henkilöt saattavat edelleen pärjätä pienempien kryptovaluuttojen louhinnassa, mutta muuten työ jää helposti miinuksen puolelle louhinnan korkeiden kustannusten ja haastavien laitevaatimusten vuoksi. Lisäksi jokainen kryptovaluutta lisää louhinnan vaikeustasoa jatkuvasti. Uusien louhijoiden liittyminen verkkoon ei kasvata louhintatehoa, vaan päinvastoin hidastaa prosessia. 

Louhintaa ei suositella suurimmalle osalle kuluttajista, sillä työ vaatii sekä teknistä osaamista että halpaa sähköä. Louhimisen aloittaminen edellyttää myös aiempaa pääomaa. Louhintakoneet maksavat tyypistä riippuen useita tuhansia Yhdysvaltain dollareita ja ne on sijoitettava tilaan, joka on tarpeeksi viileä välttämään ylikuumenemisen. 

Mining ja louhittavat kryptovaluutat 

Toisin kuin yleisesti luullaan, suurin osa kryptovaluutoista ei käytä koneiden laskentatehoon pohjautuvaa louhintaa. Bitcoin on Proof of Work -mallilla louhittavista kryptovaluutoista tunnetuin ja pitkäikäisin. Sen sijaan aiemmin louhittavissa ollut Ethereum (ETH) siirtyi The Merge -päivityksen myötä Proof of Work -algoritmista uuteen Proof of Stake -pohjaiseen malliin. Proof of Stake laskee energiankulutusta ja louhinta tapahtuu niin sanottuna ”steikkauksena” (staking). Louhintapalkkio syntyy kryptovaluutan ylläpitotyöhön kiinnitetyn summan mukaan. 

Ethereum Classic (ETC) jatkaa edelleen fyysisiä louhintalaitteita käyttävänä mainattavana kryptovaluuttana. Muita louhittavia kryptovaluuttoja ovat:

  • Litecoin (LTC)
  • Monero (XMR)
  • Dogecoin (DOGE)
  • Dash (DASH)
  • Bitcoin Cash (BCH)

Vaikka suurin osa valitsee valuutan lohkoketjun ylläpitotyöhön lukitsevan Proof of Stake -mallin, ei louhintaan sopiva Proof of Work -algoritmi ole vielä täysin menneen talven lumia. Uusia kryptovaluuttoja syntyy kuitenkin jatkuvasti ja lista voi muuttua lyhyelläkin varoitusajalla. 

Louhintalaitteiston tekniset vaatimukset

Kunkin kryptovaluutan käyttämä louhinta-algoritmi vaikuttaa siihen, millaisella laitteella mainaus voidaan toteuttaa. Käytännön tarkoituksena on hajauttaa louhintaa mahdollisimman paljon, mutta samalla se vaatii laitteiden jatkuvaa uusimista ja päivittämistä. Tänään tehokas kone on kallis, mutta jää jo vuoden päästä seuraavan sukupolven tietokoneiden varjoon.

Monimutkaisten numeroarvoitusten ja transaktioiden varmentaminen lohkoketjuun kuluttaa runsaasti energiaa ja laittaa koneen kovalle koetukselle ympäri vuorokauden. Mainaus tapahtuu ennen kaikkea tehokkailla ASIC-erikoistietokoneilla ja GPU-näytönohjaimilla, ja vain harvoin kotikäytössä olevilla CPU-tietokoneilla. Erikoisvalmisteiset emolevyt on optimoitu virrankulutuksen kannalta ja koneet osoitettu tietylle louhinta-algoritmille.

Louhintakoneen hankinta riippuu louhittavasta kryptovaluutasta ja louhijan käytössä olevasta budjetista. Kun työtä tehdään suuressa mittakaavassa, puhutaan louhintafarmeista. Niissä yhteen emolevyyn on saatettu yhdistää jopa 5–10 näytönohjainta.

Vaikka älypuhelimet pystyvät moneen, kryptovaluuttojen louhintaan niiden tehot eivät riitä. Sen sijaan eri kryptovaluuttoja voi ostaa, myydä, vaihtaa ja säilöä puhelimeen asennettavalla kryptolompakolla. Kryptovaluuttojen kauppa-alustoilla kuluttaja ei osallistu louhintaan, mutta voi vaivattomasti sijoittaa eri valuuttoihin, ja pyrkiä saamaan tuloja niiden arvonvaihteluista.  

Pilvilouhinta ja muut louhintaohjelmistot

Jos tavoitteena on nimenomaan louhinta, mutta resurssit eivät riitä oman louhintalaitteiston hankkimiseen, on pilvilouhinta hyvä vaihtoehto. Cloud miningissa kryptovaluuttojen louhinta tapahtuu ostamalla laskentatehoa louhintafarmeilta. Myös puhelimen prosessoritehoa voidaan kasvattaa pilvilouhinnan avulla.

Pilvilouhinnan etuja ovat alhaisemmat tietotaito-vaatimukset ja kustannukset niin laitteiden hankinnan kuin sähkön hinnankin suhteen. Mukaan päästään pilvilouhintapalvelun käyttöehdoissaan osoittamalla sijoituksella ja louhintasopimus tehdään tavallisesti 12–24 kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi louhintaan on tehty harrastelijoille sopivia valmiita ohjelmia, kuten MinerGate ja NiceHash, joissa tarpeelliset komennot on tehty käyttäjän puolesta.

Pilvilouhintapalveluita etsiessä on kuitenkin syytä olla tarkkana. Kaikki palveluntarjoajat eivät ole rehellisiä ja saattavat myydä olematonta louhintatehoa tai purkaa sopimuksen, jos kryptovaluutan kurssi tipahtaa liian alas. 

Kannattaako kryptovaluuttojen louhinta?

Kryptovaluuttojen louhintaan kuluva energiamäärä on valtava. Bitcoinin louhinnan on arvoitu kuluttavan vuosittain noin 135 terawattituntia (TWh) sähköä. Määrä on mieletön, sillä terawattitunti on miljardi kertaa kotitalouksille tuttua kilowattituntia (kWh) suurempi. 

Ennen louhinnan aloittamista mainarin on syytä arvioida valitun kryptovaluutan arvonvaihtelut, korkeat laitevaatimukset ja sähkön hinnan muutokset. Jos kurssi ei nouse yhtä tehokkaasti kustannusten kanssa, ei louhinnasta jää tarpeeksi houkuttelevaa rahallista hyötyä. 

Osa louhijoista pitää kiinni 0,10€/KWh:n haamurajasta. Jos sähkönhinta ylittää sen, ei louhintaa koeta kannattavaksi. Myös suuret laitekustannukset saavat monen tavallisen sijoittajan luopumaan louhintahaaveestaan ja valitsemaan erilaiset kryptokauppa-alustat mainauksen sijaan.

Jätä kommentti