Etusivu » Blogi » Kaupungistuminen Suomessa

Kaupungistuminen Suomessa

  • tehnyt
Helsinki

Kaupungistuminen Suomessa alkoi jo keskiajalla. Suomen aivan ensimmäisenä kaupunkina pidettiin Turkua, joka perustettiin 1200-luvun lopulla. Tuosta ajasta on tultu pitkä matka nykyaikaan, jolloin suurin osa ihmisistä Suomessa asuu kaupungeissa. Suomen kaupungistuminen tapahtui kuitenkin paljon myöhemmin kuin monissa muissa maissa. Tämä teksti kertoo, kuinka Suomi on kaupungistunut, millaista elämä Suomessa on nykyään ja millaista kaupungistuminen Suomen tulevaisuudessa on.

Kaupungistuminen Suomessa oli nopeaa

Suomi on kaupungistunut länsimaisittain myöhään, mutta nopeasti. Esimerkiksi vielä vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla, mutta vuoteen 1970 mennessä enemmistö suomalaisista asui jo kaupungeissa. Suomen kaupungistumisaste on silti yhä teollisuusmaaksi melko alhainen. Se on vain vähän yli 60 prosenttia. Kaupungit kasvavat silti koko ajan – etenkin sellaisten, joissa on tarjolla eniten työpaikkoja, koulutusta ja palveluja. Samalla kestävä kaupunkikehitys on osa monia kaupunkeja.

Kaupunkien kasvu suuntautuu nykyään etenkin kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin, jolloin samalla kaupunkirakenne hajoaa. Suomen merkittävimmät kaupunkiseudut sekä kasvukeskukset tällä hetkellä ovat pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä. Muita kasvavia kaupunkiseutuja ovat Hämeenlinna, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa ja Lahti. Monet Suomen suurimpiin kuuluvat kaupungit siis jatkavat edelleen kasvuaan entistäkin suuremmiksi.

Kestävä kaupunkikehitys on osa kaupunkeja

Monet kaupungit Suomessa yrittävät edistää kestävää kehitystä. Etenkin Helsinki on siinä edelläkävijä. Kaupungistuminen Suomessa tapahtuu vahvasti juuri Helsingissä ja sen seudulla, joten kestävään kehitykseen panostaminen alueella vaikuttaa moniin asioihin. Helsingissä kestävä kaupunkikehitys tarkoittaa energiatehokasta sekä tiivistä kaupunkia, jota rakennetaan raideyhteyksien varaan kiertotaloutta hyödyntäen ja ilmastoviisaasti. Helsinkiä myös rakennetaan erilaisin keinoin maailman tasa-arvoisimmaksi ja ilmastoviisaimmaksi kaupungiksi.

Kaupungistuminen Suomessa saa aikaan sen, että monissa muissakin kaupungeissa yritetään edistää kestävää kaupungistumista. Se on tietenkin positiivinen asia niin ympäristön, ihmisten kuin koko kaupunginkin kannalta. Kestävää kaupunkikehitystä tarvitaan muun muassa ilmastonmuutoksen, muuttoliikkeiden, kansalaisten hyvinvoinnin ja väestön vanhenemisen vuoksi.

Miksi kaupungistuminen tapahtuu?

Kaupungistumiseen on monta syytä. Maaseudun koneellistuminen esimerkiksi vähentää työvoiman tarvetta maaseudulla. Lisäksi monet muuttavat kaupunkeihin työ- tai koulutuspaikkojen vuoksi. Kaupunkeihin muuttamiseen voi tietenkin olla monia muitakin syitä. Varmaa on kuitenkin se, että kaupungistuminen lisääntyy ja tulevaisuudessa yhä useampi asuu kaupungissa siitäkin huolimatta, että etenkin suurissa kaupungeissa asuminen on yleensä huomattavasti kalliimpaa kuin pienillä paikkakunnilla asuminen. Esimerkiksi Suomikasino live kasino voi kuitenkin tuoda muutamille onnekkaille ylimääräistä rahaa muuttoa varten.

Suomessa tapahtui suuri muuttoliike kaupunkeihin etenkin 1960-luvulla, jolloin esimerkiksi Helsinkiin saapui vuosittain 7 000 – 8 000 nuorta. Tämän vuoksi Suomen suurimpiin kaupunkeihin jouduttiin rakentamaan nopeasti lähiöitä maalta muuttaneille uusille asukkaille. 1970-luvulla suurin osa suomalaisista asui jo kaupungissa, kun taas 1950-luvulla suurin osa oli asunut maaseudulla.

Kaupungistuminen Suomessa tulevaisuudessa

Sitä millainen Suomi tulevaisuudessa on, ei voi tietenkään tietää vielä varmaksi. YK:n UNDESA:n mukaan kuitenkin vuonna 2050 peräti 90 % suomalaisista asuisi kaupungistuneilla alueilla. Tilastokeskuksen jaottelun mukaan 70 % suomalaisista asui kaupunkialueilla vuonna 2016. Lisäksi 7 % asui kaupungin lähellä maaseudulla ja 93 % Suomen karttaruuduista oli asumattomia jo vuonna 2018.

Suomi on siis kaupungistunut koko ajan ja kaupungistuu yhä enemmän tulevaisuudessakin. Kaupungeissa asumista suositaan etenkin kaupunkien tarjoamien etujen ja palvelujen vuoksi, jotka ovat vaikeammin saatavilla maaseudulla. Mikäli ne olisivat saatavilla maaseudulla, suuri osa suomalaisista asuisi maalla.

Kaupungistuminen Suomessa on ennustettu jo pitkälle tulevaisuuteen. Ennusteen mukaan kaupungistuneilla alueilla asuu vuonna 2030 87 % suomalaisista. Luku oli 85 % vuonna 2015. Kaupungistuminen tarjoaa alueen asukkaille yhä enemmän palveluita, työpaikkoja, viihdettä ja virikkeitä. Kaupungit tarjoavat monia muitakin etuja, kuten kätevän joukkoliikenteen ja sen, että kaikki tarvittava on vain lyhyen välimatkan päässä.