Dday esittelee:

Suomi tulevaisuudessa

Suomi tulevaisuudessa - mitä on odotettavissa?

Millainen on Suomi tulevaisuudessa? Ja kuinka pitkälle tulevaisuuteen haluamme kuvitella? Riittääkö viisi vuotta vai kiinnostaisiko jopa sata tai kenties tuhat vuotta eteenpäin? Tuskin kenelläkään on kykyä ennustaa kovin pitkälle, mutta kehityksen kulkua on jännittävää pohdiskella. Pohdittu on, miten esimerkiksi kaupungistuminen etenee tai kuinka hiilijalanjäljen kehitys edistyy.

Suomalainen hiilijalanjälki on keskimäärin noin 10 tonnia CO2-ekv. vuoden aikana. Tämä on puolet enemmän kuin keskiverto kiinalaisella. Joskin se selittyy sillä, että kiinalaisia on huomattavasti enemmän kuin suomalaisia. Kuitenkin tämä on asia, johon tulevaisuudessa pyritään puuttumaan. Monet yritykset ovat ottaneet tavoitteekseen pienentää omaa hiilijalanjälkeään ja yksittäisten kansalaisten toivotaan tekevän samoin.

Väestön ikääntyminen on nyt nopeampaa kuin koskaan ennen. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja onkin ennustettu, että myös 2020 -luvulla väestön määrä lähtisi laskua kohden, sillä lapsia ei synny samalla tahdilla.

Ihmisen hiilijalanjälki

Väestön ikääntyminen voi olla isokin ongelma

Siinä missä bio-polttoaineet voivat olla ratkaisu osaan ilmasto-ongelmista, voi väestön ikääntyminen olla vastaavasti ongelma. Työikäisien ihmisten määrä vähenee, sillä lasten ja nuorten määrät ovat paljon pienempiä kuin olivat edellisen sukupolven aikaan. Tämä on asia, joka vaikuttaa meihin kaikkiin.

Suomen talous voi kokea kolauksia työikäisen väestön vähenemisen vuoksi. Veroja ei tule niin paljon maksuun, työntekijöistä voi tulla pulaa ja monia muita vastaavia ongelmia. Valtioneuvosto on pohtinut, että tämä voi vaikuttaa myös sosiaaliselta kannalta melko laaja-alaisestikin. Kulttuurisia ja poliittisia vaikutuksia unohtamatta myöskään. Kun ikärakenne muuttuu, se aiheuttaa haasteita moniin toimintatapoihin ja tulevaisuudessa asioita on pakko tehdä toisin.

Energiantuotanto elää muutoksen aikoja

Suomen energian kulutus on asukasta kohden Euroopan unionin alueella korkeimmalla tasolla. Tämä selittyy monella asialla. Jo kylmyys on yksi selkeä tekijä, sillä lämmitykseen kuluu energiaa runsaasti. Myös teollisuus, jonka osuus on noin puolet kaikesta, kuluttaa melkoisen runsaasti. Asukkaiden pieni määrä maassamme nostaa keskiarvoisia lukemiamme myöskin melko tehokkaasti.

Energiantuotanto on siis erittäin tärkeää. Pohdinnassa ovatkin ne keinot, joilla energiaa tuotetaan. Tärkeimmät energianlähteet ovat öljy, puupolttoaineet sekä ydinvoima. Näistä ollaan montaa mieltä, ovatko ne hyviä vai olisiko parempi siirtyä enemmän uudistuvan energian pariin. Ilmastonmuutos Suomessa ei välttämättä näy heti vaan se ilmestyy vaivihkaa vuosien saatossa.

Millainen Suomi tulevaisuudessa on?

Siihen, millainen Suomi tulevaisuudessa on, ei ole vain yhtä vastausta, joka kertoisi tarkalleen tulevaisuuden. Mutta jos omalta osaltamme teemme parhaamme pitääksemme esimerkiksi ilmastosta huolta, voi sillä olla merkittäviä vaikutuksia myös tulevaisuuteemme ja lastemme tulevaisuuteen myös. Unohtaa ei sovi, ettemme ole viimeiset ihmiset maapallolla vaan elämän tulisi jatkua myös meidän jälkeemme. Energiantuotanto on yksi merkittävä asia tässä kokonaisuudessa.

Haluamme siis, että Suomi tulevaisuudessa on hyvä. Lasten kasvattaminen siihen, että pidetään luonnosta huolta ja kierrätetään vaikuttaa myös siihen, että suomalainen hiilijalanjälki voisi pysyä maltillisena eikä ainakaan kasvaa. Pitkien välimatkojen ja vain alueellisten liikennepalveluiden vuoksi autoilu aiheuttaa meille tässä asiassa vielä haasteen. Tarjolla on nykyään myös sähköautoja, joiden päästöt eivät ole lainkaan samaa luokkaa kuin normaalissa bensa tai diesel moottorissa.

Uusimmat blogipostaukset

Sähköauto parkissa

Sähköautot Nyt

Millaisia ovat sähköautot nyt ja kuinka pitkiä ovat niiden toimintasäteet? Muun muassa tähän kysymykseen vastaamme täällä.

Maantiet kaupungissa valoa täynnä

Millainen Suomi on vuonna 2039?

Demos Helsinki on tehnyt tutkielman, kuinka Suomi tulevaisuudessa muuttuu vuoteen 2039 mennessä. Heidän mielestään skenaarioita on neljä erilaista. Yksi vaihtoehto on, että kaupungistuminen jatkuu ja ihmiset kerääntyvät enemmän suuriin keskuksiin. Myös maahanmuuttoa ennustetaan kiihtyväksi trendiksi. Vaihtoehtona on myös, että Helsingin alueelle aletaan kerääntyä, jolloin muodostuu niin sanottu Helsingin metropoli joka korostaa Tallinnan merkitystä.

Aina voimme ennustaa ja pohtia, mitä on tulevaisuudessa edessämme. Luultavasti kuitenkin tärkeintä olisi elää päivä kerrallaan ja pyrkiä omilla valinnoillamme muodostamaan hyvää tulevaisuutta meille kaikille myös jatkossa. Yksi ihminen ei pysty kaikkeen, mutta jokainen valinta on merkittävä.